YRITYSHISTORIA

Hartola – Sysmä Sairaankuljetus OY

1950-luvulle tultaessa Suomen sairaankuljetustoiminta oli valtakunnallisesti vielä organisoimatta. Sairaankuljetuksen valtakunnallisen organisoinnin voidaan sanoa alkaneen vuonna 1953, jolloin SPR:n terveydenhuoltojaoston puheenjohtaja lääkintöneuvos Leo Kaprio yhteistyössä lääkintöhallituksen kanssa järjesti kyselyn kaikille 486:lle kunnalle. Neljässäsadassayhdessätoista kunnassa oli sairaankuljetus järjestämättä kokonaan.

Yksityiset Sairaankuljetusyrittäjät järjestyivät perustamalla Suomen Sairaankuljetusliiton vuonna 1964.
Ambulanssit olivat tuolloin enimmäkseen Ford, Dodge, Mercedes, Volvo ja Peugeot-merkkisiä farmariautoja. Myös joitakin VW, Ford tms. pakettiautoja oli käytössä.
Hoitomuotona oli huopaa, happea ja hanaa; mitä sairaampi potilas, sitä lujempaa ajettiin.

Sysmässä sairaankuljetustoiminta käynnistyi SPR:n toimesta 50-luvun lopulla.
Ilkka Siltanen osti sairasauton SPR:ltä 60-luvun lopulla ja vastasi sairaankuljetustoiminnasta Sysmässä vuoteen 1974, jolloin yrittäjävaihdoksen myötä
Matti Heinosesta tuli paikkakunnan sairaankuljetusyrittäjä. 1979 Martti Hilden osti Sysmän sairaankuljetustoiminnan Heinoselta ja vastasi toiminnasta vuoteen 1981.
1.11.1981 Henkilökuljetus Elfvengrén laajensi sairaankuljetustoimintansa Sysmään ostamalla Hildénin yrityksen.

Hartolassa sairaankuljetustoiminta alkoi 15.3. 1972 yksityisen yrittäjän toimesta.
Samana vuonna Kansanterveyslain myötä ambulanssien perusvarustus määriteltiin ja ambulanssiin vaadittiin kuljettajan lisäksi myös hoitaja.
Vuonna 1979 31. tammikuuta Pentti ja Anja Elfvengren ostivat Janne Lehtiseltä ambulanssin varusteineen ja laajensivat näin taksiyrittämisen sairaankuljetuksen puolelle. Yritys toimi nimellä Henkilökuljetus Elfvengren Ky.
Tästä sai alkunsa nykyisen Hartola-Sysmä Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtajan uravalintamuutos sähköasentajasta lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi.
Tällöin toiminta oli Itä-Hämeen Kansanterveystyön Kuntainliiton alaista ja sopimuspohja oli K-malli, jossa toiminnan päärahoitus tuli KELA:n ajoista.
Sairaankuljettajat vapaamuotoisessa varallaolossa 24H/vrk.
Sairaankuljetustehtävät otettiin vastaan numerossa 61121 ja puhelinpäivystäjä välitti ne ARP:N tai oman linkkijärjestelmän kautta ambulanssiin.
Päijät-Hämeen Keskussairaala aloitti toimintansa 1976 ja sairaalakyydit kääntyivät Mikkelistä Lahteen.
Aluehälytyskeskus aloitti toimintansa Lahdessa 1983 vuoden alussa ja yleiseksi hätänumeroksi tuli 000.

Kuntainliiton kanssa käytiin yhteistyön tiivistämisneuvotteluja ja kesäkuussa 1985 allekirjoitettiin ns. J-sopimus, jolla sitouduttiin terveyskeskustyöhön maanantaista perjantaihin klo 08 – 16 väliselle ajalle välittömässä lähtövalmiudessa.
Muuna aikana päivystettiin vapaamuotoisessa varallaolossa enintään 15 minuutin lähtövalmiudessa.
Erillisissä sopimusliitteissä määriteltiin kahden sairaankuljettajan toimenkuvat terveyskeskuksissa ja monipuoliset työtehtävät poliklinikalla, vuodeosastolla ja osin jopa kiinteistöhuollossa tulivat tutuiksi.
Voitaneen sanoa, että jo tuolloin Hartolassa ja Sysmässä ymmärrettiin sopimuksen terveyskeskuksiin tuoma synergiaetu.
Tämän uuden sopimuksen myötä yhtiön tulopohja laajeni enemmän kustannuksia vastaavaksi ja saatiin mahdollisuus kehittää toimintaa kalustohankinnoilla ja henkilöstön jatkokoulutuksella.

Tammikuussa 1989 Tuomo ja Jukka Elfvengrén siirtyivät ”ruoriin” sukupolvenvaihdosyrityskaupan myötä ja yritys jatkoi toimintaa Sairaankuljetus J&T Elfvengrén nimellä.
Jo saman vuoden marraskuussa yhtiön omistajapohja laajeni Juhani Korhosen tullessa tasaosuudella mukaan yritystoimintaan Sysmän toimipisteeseen.
Yhtiön nimeksi tuli Hartola-SYSMÄ Sairaankuljetus Ky ja myöhemmin 90-luvun lopulla yhtiöpohja muutettiin Oy:ksi, jona se edelleen toimii.

Samana vuonna -89 puhelinmarkkinoilla tapahtuu; markkinoille tulee ensimmäinen kannettava NMT-puhelin, Mobiran ns. Gorbatzow-malli, kokoa ja painoa tiileskiven verran ja hinta ajoneuvovarusteilla 17500 markkaa.

Kuntainliiton kanssa solmittiin uusi sopimus ja toimenkuvaa terveyskeskuksissa laajennettiin muun muassa terveyskeskusten hoitohenkilöstön kouluttamisen puolelle. Lisäksi sopimukseen tuli tärkeänä kohtana selkeä ammattipätevyysvaatimus, jossa edellytettiin terveydenhuollon ammattitutkintoa tai sairaankuljettajan pätevyyttä.
Vakituisia työntekijöitä kahden kunnan alueella oli tuolloin viisi. Kuormitusrasitusta tuli, mutta tuolloin olimme nuoria ja jaksoimme työlle omistautuneena hoitaa työtehtävämme ja kehittää toimintaa.
Välineistöä uusittiin ja lisättiin. Molempiin ambulansseihin hankittiin Hewlett Pacard monitori-defibrillaattorit ja CPAP-laitteistot.
Hartolan MB W123 300D Miesen Bonn vaihdettiin ”Chevy Vaniin" suuremman hoitotilan ja silloisen ”V-8 trendin” innoittamana.
Sysmässä oli tuolloin Miesen-Bonn MB 250D W124 ambulanssi.

Lääkinnällisten hoitotoimien suorittaminen kentällä vaati lisäkoulutusta ja edellytti henkilökohtaiset kirjalliset hoitoluvat. Motivaatiota ammatissa kehittymiseen oli, mutta valtakunnallisia toimintamalleja ensihoitotoiminnan kehittämiselle ei ollut.
Silloisen ylilääkärimme Matti Vihavaisen riittävän kriittisen toiminnan kehittämisen tarkastelun ansiosta kiiruhdimme hitaasti, askele askeleelta hoitotoimissa eteenpäin.
Potilaskertomusten täyttöä seurattiin, omia koulutuksia järjestettiin ja osallistuttiin kaikkiin mahdollisiin kansallisiin ensihoitokoulutuksiin. Lopulta kirjallisen ja käytännön näytön jälkeen saimme Ylilääkärimme allekirjoittamat hoitoluvat.
Yhteistyö Terveyskeskusten kanssa tiivistyi ja sairaankuljetuksesta Hartolassa ja Sysmässä tuli kiinteä osa terveydenhuoltoa.
Toiminta jatkui arkisin 08 – 16 kahden yksikön valmiudessa ja muuna aikana vuoropäivystyksissä olevien Terveyskeskuksien ( Hartola, Sysmä ) päivystävän Terveyskeskuksen ambulanssi oli lähtövalmiudessa.
Toinen ambulanssi oli korvauksetta ns. varavalmiudessa ja lähti aina kiireellisiin päällekkäisiin tehtäviin ja niitä riitti. Vapaa-aika oli tuolloin sairaankuljetusyrittäjäperheelle aika vieras käsite, unohtamatta tietenkään henkilökuntaamme, joka parhaansa mukaan näille tehtäville riensi.

90-luvun alussa Itä-Hämeen Kansanterveystyön Kuntainliiton purkusuunnitelmat alkoivat ja muutaman konsulttikierroksen jälkeen näin tapahtuikin. Yhteispäivystykset jatkuivat, mutta terveyskeskusten toiminta muuttui itsenäiseksi.
Hartola-Sysmä Sairaankuljetus solmi tällöin molempien kuntien kanssa uudet erilliset sopimukset.

Kuntien kesäasukkaiden määrä oli jatkuvassa nousussa, kuntalaisten keski-ikä kasvoi ja paine sairaankuljetusvalmiuden lisäämiseen kasvoi.
1996 marras- joulukuussa suoritettiin alueellinen seuranta yhden ambulanssin riittävyydestä kahden kunnan alueella.
Tämän seurauksena kesäkuukausina vuosina 1997 – 99 molempien kuntien yksiköt olivat 24h valmiudessa.
Vuosituhannen vaihteessa pienissä terveyskeskuksissa alkavan lääkäripulan vuoksi Hartolan ja Sysmän Terveyskeskukset neuvottelivat yöpäivystysten siirrosta PHKS:aan mikä toteutui pysyvänä kesällä 2000.
Tällöin sairaankuljetusvalmius muutettiin molemmissa kunnissa pysyvästi ympärivuorokautiseksi. Kolme uutta sairaankuljettajaa sai vakituisen työpaikan.
Samalla sairaankuljettajamme koulutettiin sydäninfarktin liuotushoidon suorittamiseen jo kohteessa. Tähän tarvittavat tiedonsiirtolaitteistot (fax) hankittiin samassa yhteydessä.

Valtiollinen Hätäkeskus aloitti toimintansa Hämeenlinnassa marraskuussa 2003 ja vanhasta VHF PeTo-verkosta siirryttiin uuteen VIRVE-verkkoon.
Hälytysohjeet päivitettiin uudelle hätäkeskukselle.
Saman vuoden lopulla Lääninhallitus myönsi hakemamme kolmannen liikenneluvan.
Sysmän kunnan kanssa allekirjoitettiin 2004 alussa ns. nollasopimus (ei kustannuksia kunnalle) vara-auton, S 396, käytöstä.
Hoitotason välinein varustettu S 396 turvaa paikkakuntiemme sairaankuljetusvalmiuden hoitamalla kiireettömät aikatilauskuljetukset, satunnaiset päällekkäiset korkean riskin tehtävät, ralli- ja tapahtumapäivystykset.
Näin olemme pystyneet minimoimaan ambulanssityhjiön synnyn alueellamme.
Samalla henkilöstöä lisättiin työkuormituksen vähentämiseksi.
Hyvänä yhteistyön osoituksena seuraavana vuonna Sysmän Terveyskeskuksen päätyyn rakennettiin kahden ambulanssin talli. Kustannuksista vastasivat Sysmän kunta ja Hartola-Sysmä Sairaankuljetus OY yhteisvastuullisesti kirjallisin sopimuksin.

Toiminta jatkuu yhteistyössä 1.1.2007 aloittaneen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveyspiirin kanssa.

logo_profile.gif

logo_tamlans.gif

logo_hartola.gif

logo_sysma.gif

logo_kela.gif

logo_phks.gif

logo_sehl.gif

 
NettiTieto Oy